2015

Loman loppupuoli meni myöskin tosi mukavasti! Vuosi vaihtui hauskassa seurassa, uusien ranskalaisten lisäksi tuli tutustuttua muutamaan muuhun Lyonissa asuvaan ulkomaalaiseen, sekä Pohjois- että Etelä-Amerikka olivat edustettuina. Muiden ulkomaalaisten kanssa on yleensä aika samalla aaltopituudella, sitä kun ollaan ns. "ei-kummankaan-alueella", haha.
   Heti ensimmäisenä päivänä starttasimme siskon kanssa junalla pääkaupunkiin. Siellä odotti ihanan kirkas talvipäivä, oikein hyvä keli rennolle käveleskelypäivälle. Suunnattiin Père Lachaisen kuuluisalle hautausmaalle tsekkaan tuttuja ja tuntemattomampia. Mélodielle oli ensimmäinen kerta joten leikin vähän turistiopasta. Niin kauniista hautausmaasta kyse että jos olisi lähempänä, menisin useamminkin vierailemaan. Illalla pimeän tullen päätimme mennä katsomaan suurimpien tavaratalojen kuuluisat jouluikkunat, kyseessä Printemps ja Galeries Lafayette. Olihan ne hianot ja oli kyllä muutama muukin paikalla toteamassa saman! Perjantai-iltana tuli nähtyä myös Champs Elysées'n jouluvalot, ei ollut paljoa parantamisen varaa niissäkään. Siellä oli myös ihan kunnon joulutori vielä käynnissä ja maailmanpyöräkin paikalla, varmaan Lyonilta kopioineet. Heh. 

Ranskalainen klisee löytyi hautausmaalta. Olen aika ylpeä tästä otoksesta, vaikka itse sanonkin.

Havaintoja Pariisin taivaasta.

Jes!

Printemps'n jouluvalot eivät olleet muutenkaan hassummat.

Syötiin patonkia Montmartrella ja innostuin kuvaamaan kaunista rakennusta.

Tuon rakennuksen ylin asunto on mahdollisesti Pariisin paras, ainakin näköalan kannalta. Vasemmalla yhtä korkealle nousee vain Sacré-Coeur.

Kyseisen kaupungin uudet lempikulmat!

Muistelisin, että viimeksikään kuvani Champs-Elyséesta ei ollut kovin hääppöinen. No laitan tämän nyt kuitenkin, kyllä tästä sen verran saa selvää että nuo puut ovat kuin samppanjalaseja. Niin ranskalaista.

  Lauantaina suunnattiin Mélon ja Domin kanssa hitusen Pariisin ulkopuolella perheineen asuvan veljen luokse ja vietettiin viikonloppu siellä. Oli todella huippua, 1- ja 3-vuotiaat pikkulapset järjestivät koko ajan toimintaa. Ja syötiin paljon! Ilokseni hyvin meripainotteisesti, katkarapuja (ei niitä superpieniä mitä Suomessa syödään pitsan päällä, paljon isompia joilla on kuori jalkoineen ja silmineenkin vielä jäljellä ja ne kuoritaan), merisimpukoita ja kalaa ym. Lauantai-iltana koitti henkilökohtainen kulinaristinen kohokohtani, kun pääsin syömään ensimmäistä kertaa ostereita! Ne ovat täällä todella suurta herkkua, ja perheeni kanssa olemme useasti puhuneet, että niitä pitäisi jokin kerta syödä. Olimme yhdessä sopineet, että tänään se aika viimein koittaa! Eli ne olivat siis jo valmiiksi aukaistut, Alexin toimesta. Kansi vain pois, maun mukaan sitruunaa sekaan ja ensin juodaan suolainen "mehu." Sitten irrotetaan koko otus kuorestaan ja kulautetaan suuhun. Olemus oli aika limainen, mutta ai että oli hyvää! En ihmettele, miksi siihen suhtaudutaan täällä niin intohimolla.
  Lauantai-iltana suuntasimme bussilla Pariisin La Défensen moderniin kaupunginosaan, joka pitää sisällään lähinnä ostoskeskuksia ja toimistoja. Se on suoraan Riemukaarta vastapäätä Champs Elysées'n toisessa päässä, ja sinne onkin tehty Riemukaarelle ns. moderni peilikuva, Grande Arche. Toiset tykkäävät, toiset ei. Pariisissa on pidetty uusi ja historiallinen vanha kiitettävän hyvin erillään, siksi kyseinen moderni kaupunginosa onkin mielestäni niin kaunis ja vaikuttava erottuessaan muusta kaupungista.

Aivan jäätävä kuva johtuen tällä kertaa alhaalla purettavasta joulutorista. Ihan päädyssä kaukana Riemukaari.

Noista ihmisistä saa vähän vinkkiä Grande Archen kokoluokasta.

On se hieno!

Taas kaukana ja pienellä näkyy Riemukaari jos joku erottaa. Keltaiset valot ovat Champs-Elysées. Kuvattiin melkein kilpaa oikeanpuoleisen monsieurin kanssa.

  Sunnuntaina suuntasimme lähistöllä olevaan suureen ja useamman vuosisadan ikäiseen puistoon, Parc de Bagatelleen. Jopa näin talvisaikaan oli paljon näkemistä, voi vain kuvitella kuinka upea se kesällä on.

Ruusutarhaa ja takana perspektiiviä antamassa La Défense.

Lintubongarin urani jatkuu! Kyseessä sulkansa pudottanut riikinkukko, luulisin.

   Mutta kyllä oli Lyoniin taas ihana palata! Oi oi varsinkin Pariisissa huomaan, kuinka lyonilaiseksi itseni jo tunnenkaan.
   Heti maanantaina oli la rentrée, paluu. Hyvin hauskasti meni sekin, tuntuu että joka paluun jälkeen rullaa koulussa paremmin. Luokkakavereita oli huippua nähdä ja normaali päivärytmikin on taas aika jeeees. Ja eipä tässä ole kuin viisi viikkoa koulua ennen seuraavaa kahden viikon lomaa... Outoa, samaan aikaan fiilistelen että seuraava loma on noinkin lähellä ja kauhistelen, kuinka aika rientää. Mutta sitä on turha ajatella, päivä kerrallaan ja sitä rataa!

Kouluunpaluuaamuun herääminen ei olisi voinut olla parempi tämän taivaan ensimmäisenä nähdessä.