Pientä joulutunnelmointia

Viikko sitten maanantaina Fête des Lumières vain jatkui jatkumistaan, jo neljättä päivää. Suuntasin kahden luokkakaverini kanssa tsekkaan kuinka joka puolella oli aikaisemmin mainitsemiani tuikkuja ja kynttilöitä Neitsyt Marian kunniaksi. Varsinkin Vanhan Lyonin ikkunat olivat todella kauniit, tosi huippu paikallinen perinne! Vielä maanantai-iltanakin oli hyvin turisteja kaupungissa, mutta heti tiistaina homma oli onneksi jo rauhoittunut. Neljä päivää oli ihan hyvä kesto, ei alkanut liian koville ottamaan.

Oopperan seinä vuoti.

Tämä oli makia! Noita oli toinenkin kävelemässä ja kuvitelkaa vielä länsiafrikkalainen kora-harppu taustalle soimaan. En ollut ikinä aikaisemmin sellaisesta kuullutkaan.

Kaupungin valot, mutta tuona iltana olivat kynttilät pääosassa.

   Koulussa on taas koesuma joulun kunniaksi, itselläni ei kuitenkaan erityisesti stressi kerkeä iskeä kun monesti kuulen vasta samana päivänä että jostakin ylipäätään on koe. En vieläkään kauheasti ota selvää tästä systeemistä, on kokeita ja sitten on esitelmiä, kotitöitä, kommentointeja ja jotkin arvostellaan ja jotkin ei. Ja suurimmasta osasta ilmoitetaan vain sivulauseella. Mutta ihan hyvin menee, kyllä aina jotain pisteitä tulee. Riippuu vähän aineesta, esim. historia-geografiassa vaihdettiin nyt jälkimmäiseen ja heti paljon helpompaa. Ranskan urbanisoituminen on aiheena paljon helpompi kuin kyseisen maan poliittiset kiemurat toisen maailmansodan jälkeen.
   Ihan lempijuttu koulussa viimeisen puolentoista kuukauden aikana on ollut ne teatteritunnit kerran viikossa ranskantuntien paikalla joista kerroin silloin kuin ne alkoivat. Siirryttiin muutaman viikon jälkeen neutrimaskeista commedia dell'arteen ja sen puolimaskeihin. Tosi siistiä ja mielenkiintoista! Meidän ohjaaja oli ihan innoissaan mun suomitaustasta ja pyysi näyttelemään suomeksikin viimeisellä kerralla. No mikäs siinä, aika hauskaa oli selostaa suomea kun kukaan ei ymmärrä sanaakaan. Olen mää jotain sanoja luokkakavereille opettanut, esim. lohikäärme on herättänyt suurta ihastusta.
   Viikonloppu rullaili kivasti, oli jo aavistuksen verran joulutunnelmaa havaittavissa Croix Roussen kulmien joulutorilla nougatmyyjien ja joulukuusten keskellä paikallisen kuoron säestämänä. Käytiin testaamassa kissakahvila, muuten tosi hyvä mutta kissoja ei juuri näkynyt vaikka niitä olisi pitänyt useampi siellä olla. Rauhallisella sunnuntaikävelyllä Rue de la Républiquella näin sekä rullaluistelijan ottamassa kyytiä bussissa roikkumalla että poliisien ja palomiesten eristämässä useampaa rakennusta ja ajavan ihmisiä ulos. Luin lehdestä että jokin kaasuvuoto joka oli vaikuttanut metroliikenteeseenkin. Toimintaa siis on, heh.
   Maanantaina batucadan jälkeen kanssasoittajat vetäisivät eväskassit esille ja pistivät pöydän komeaksi. Pidettiin pikkujoulut, itselläni ei ollut ollut hajuakaan kyseisestä suunnitelmasta kun en ollut katsonut sähköpostiini. Alkanut jo näihin yllätyksiin tottumaan! Perjantaina äidinkielentunnilla evästetään kannibalismi-teeman tunnelmissa joka on nyt pinnalla Montaignen ja humanismin myötä. Saa nähdä mitä keksin. Eilen haettiin myös joulukuusi, tänä vuonna metsän sijaan kaupasta ja kannettiin katuja pitkin muiden kanssakulkijoiden väistellessä. Naurettiin ja todettiin, ettei enää voi paljon epäjouluisemmaksi mennä. Mutta kyllä tämä tästä lähtee!

Kaunis perjantaiaamu.