Joulu

Joulu tuli ja meni erittäin mukavasti! Se lasketaan oikeastaan kahdeksi tai korkeintaan kolmeksi päiväksi, meillä virallisia päiviä oli periaatteessa vain yksi. Aattona syötiin aperohenkeen erilaisia leivänpäällisjuttuja, kuten taramaa ja hummusta sun muita. Sitten hanhenmaksaa sille tarkoitetun leivän kanssa, sitä tosiaan saa syödä vain tietyn tyyppisen kanssa. Mutta ymmärsin kyllä hyvin, miksi. Ja sitten oli jättiläismäisiä katkarapuja, ah! Ja lopuksi superonnistunut kakkuni, joskus onnistun minäkin. Lahjat laitettiin kuusen alle, perheen perinteen mukaan kaikki asetettiin ympärille lempikenkäpari ja sitten kunkin lahjat kenkien päälle.
   Joulupäivänä tänne tuli sukulaisia sekä perheen äidin että isän puolelta sekä isoäiti. Kukin toi jotain, kuka samppanjaa, kuka juustot, toiset alkuruoan ja jälkiruokakakut, viinit ym. Hostäiti teki avustuksellamme pääruoan, salvukukko ja kapuuni näkyi suomenkielisiksi nimiksi. Kyseessä "ruunattu" uroskana eli siis no kukko en tiedä. Joka tapauksessa semmoisia oli kaksi kokonaista ja niiden sisälle tehtiin hyvä seos, farse de gaudes mm. niiden maksasta ja ranskankermasta. Ja sitten oli myös kastanjoita mukana. Ja sitten syötiin gratin de cardonia, cardon suomeksi näyttää olevan kardoni eli jokin artisokansukuinen kasvi. Tuo siitä tehty gratiini ei ole edes ranskalainen erikoisuus, vaan vain lyonilainen. Alkuruokana oli kaikennäköisiä pikkusuupaloja ja hanhenmaksaa. Niin ja samppanjaa. Pääruoan jälkeen juustoja ja sitten kaksi kakkua, jäätelökakku ja suklainen jouluhalko. Koko ateria kesti jotain viisi tuntia, välissä aina pidettiin taukoa ja avattiin pari lahjaa ennen kuin jatkettiin. Tosi hyvä kun selostan ruokapuolen näin yksityiskohtaisesti mutta mitään selostavaa kuvaa ei ole näyttää, valokuvaaja kun en ole. Varsinkaan ruoan kanssa.

Aattona häikäs niin että se piti oikein ikuistaa.

Aattoillan meno, huomatkaa jouluiset orkideat.

Meidän kuusi!

Chin chin, startti ruokamaratonille!

Tässä on toinen niistä, eikö ole kaunis.

   Pidin kovasti paikallisesta joulusta, se on enemmän yhdessäoloa ja hyvin syömistä kuin pakonomaista kinkun tukkimista. Ei toki mitään kinkkua vastaan. Mitään joulutunnelmaa ei ole niin kuin Suomessa aina jonkin verran luonnollisestikin tulee mutta ei kyllä haitannutkaan. Ja heti 26. päivänä kevensimme jo syömistä salaattipuolelle, teki hyvää. Suklaata on runsaasti ja salmiakkiin melkein hukun.
   Nämä joulunjälkeiset päivät ovat menneet vähän sairastellessa, mutta mukavasti kuitenkin. Lauantai-iltana oltiin kaverin luona illanistujaisissa ja eilen näin kolmea suomityttöä! Kaksi Iidaa ja Alexandra jotka ovat myöskin täällä vaihdossa, tulivat Lyoniin päiväksi ja oli ihan huippua! Kunnon rentoilupäivä vaellellen ympäri kaupunkia. Ihan jäätävän kylmä kuitenkin oli, nolla astetta mutta oltiin ihan jäässä. Kyllä on suomalaiset Ranskassa kovilla. Parina päivänä on satanut räntää, paikalliset kutsuvat lumeksi koska niillä ei muita sanoja millekään lumensukuiselle kuin lumelle ole. Kaupungin ulkopuolella mummolla käydessä näimme kuitenkin vähän korkeammalla jo ihan hyvin oikeaa lunta! 

Kuva kaikilla mausteilla, Iidan selfiekeppi ja kalansilmä ja kaikki.

Ja kaksi viikkoa lomaa!

Heippa ja hyvät joulut! Viimeinen jouluviikko meni mukavasti sekin, oli vielä pari koetta mutta kerettiin katsomaan ihan kiitettävästi elokuviakin. Ranskantunnilla oli se aikaisemmin mainitsemani välipala, keksin tehdä cigarette-kekseistä ja sulatetusta suklaasta vähän kuin verisiä sormia. Yritin värjätä sitä suklaata mutta eihän siitä lopulta mitään tullut. Kaikki kuitenkin ymmärsivät pointin, se on pääasia. Oli kivaa vaihtelua koulupäivään, muuten täällä ei mitään joulujuhlia tmv. ollut. 

  Joinakin päivinä sai vaihtaa taas syystakkiin, mittari näytti yli kymmentä. Onneksi on taas vähän viilentynyt, tuollainen on täälläkin todella poikkeuksellista. Viimeksi tänään tuli kaupungilla ajateltua että voi kun jäi aurinkolasit kotiin, ei ole niitä Suomessa tottunut juuri tähän aikaan vuodesta mukana kuljettamaan. Nautin.

  Perjantaina koristeltiin kuusi ABBA:a kuunnellen, niin hauskaa nähdä toisen kulttuurin ja perheen jouluperinteet. Tuo ABBA nyt ei mitenkään erityisesti jouluun liity, täällä ei kauheasti joulumusiikkeja kuunnella. Mutta tietysti se kelpaa, täällä porukka kuuntelee ihan yleisesti aika paljon ABBA:a! Kaiken kaikkiaan on tullut jo nyt huomattua, että Suomessa joulu on tosi iso juttu verratessa nyt tässä tapauksessa Ranskaan. Itse en mikään kovan luokan jouluihminen todellakaan koe olevani, mutta täällä määkin jo sellaisena näyttäydyn. Marraskuussa totesin että joulu koittaa, kun adventti alkaa. Täällä ei esimerkiksi adventtia tiedetä eikä siis ole mitään perinnettä laittaa kynttelikköjä eikä vastaavia. Joulua varten ei leivota eikä kokata vimeistä puolta toista kuukautta, vaan samana tai ehkä edeltävänä. Ruoat vaihtelevat perheittäin ja joka päivä syödään eri ruokaa, ei kuin Suomessa. Niitä päästään jo huomenna maistelemaan! Koristukset ja joulukuusi laitettiin viime viikolla kuntoon (kuusi kaatunut jo kahdesti omin avuin, toisella kertaa koristuksien kanssa.) Sanotaanko näin että koristuksissakin pysytään kohtuudessa. Niin joo ja kuusi on ihan superouto! Täällä ei ole semmoista kuusenjalkaa mitä siellä vaan itse kuusen mukana tuli puuhalko jossa on reikä ja se tökätään sinne. En meinannut millään käsittää että miten sille nyt sitten vettä annetaan. Ei sitä anneta. Pelkällä hapella se pitää havunsa kuukauden ajan. Tarkemmin tsekatessa se tuntuukin ihan muoville, naureskeltiin että täytyy alkaa Suomeen maahantuomaan ranskalaisia "luontaisia" superkuusia jotka ei tarvi mitään elääkseen. Yritän noita joulueroavaisuuksia vaikka listailla että muistan sitten ensi kerralla luetella!

   On ollut jännittävä viikko takana, ollut huippua tulla koulusta kotiin kun aina ollut jotain postia mua odottamassa. Kiitos kaikille, olen otettu! 

  Torstaina käytiin teatterissa perheen kanssa katsomassa "Lancelot du Lac", suomeksi näytti olevan käännettynä "Pyöreän pöydän ritarit." Oli ihan hyvä sen mitä tajusin, tuli välissä nukahdettuakin vähän. Mutta siis tykkäsin, hehe. Koulun päätöksen kunniaksi käytiin parin meidän luokkalaisen kanssa perjantaina leffassa. Lauantaina chillailtiin oikein mutta hyökättiin myös jouluostoshulinaan Mélodien kanssa, huhuh. Viikonloppuna käytiin katsastamassa myös Lyonin suurin joulutori joka löytyy Perrachen kaupunginosasta. Eilen käytiin Mélon, Patricijan ja Mélon luokkakaverin Lucien kanssa luistelemassa! Yritettiin ensin ulkojäälle mutta oli ihan jäätävän pieni ja porukkaa täynnä. Jatkettiin yhdelle jäähallille ja jonotettiin jotain 40min, nauratti ihan että Suomessa se olisi ilmaista ja jäitä aina lähettyvillä mutta täällä sitä oikein halajaa luistelemaan kun on maksullista ja vaikeaa. Jäälle asti siis sitten päästiin ja oli kyllä huippukivaa. Patricija jäi lopulta yöksi ja nähtiin vielä parin muunkin kaverin kanssa ennen joulua. Tänään pistin korteni kekoon joulutarjoiluissa ja leivoin kakun. Ensin suunnittelin jotain suomalaista mutta päädyin lopulta itävaltalaiseen, joka on ylivoimaisesti vahvuuteni. Ei tuo nyt niin vakavaa ole, haha. Sain muuten Patricijalta latvialaisia pipareita, jotka on latviaksi piparkūka!

Joulumarkkinoilta, siellä oli kunnon valaistuksetkin.

   Joka päivälle on siis jouluisia juttuja riittänyt, siltikin todettiin Mélon kanssa ettei yhtään joululle tunnu. Vaihtareille joulu on tunnetusti mahdollisesti vaikeinta aikaa vuodesta, näin meitä on varoitettu jo kauan. En viitsi edes ajatella asiaa tuolta kantilta, sillä kaikki aikaisemmat jouluni olen viettänyt Suomessa ja jos nyt Ranskassa kaipaisin suomijuttuja, menisi homma loppujenlopuksi aika hukkaan. Otan kaiken irti ja nautin kaikista uusista ja erilaisista jutuista mitä täällä koen. Kuten vaikka tuo kaatuileva ranskalainen joulukuusi.

Pientä joulutunnelmointia

Viikko sitten maanantaina Fête des Lumières vain jatkui jatkumistaan, jo neljättä päivää. Suuntasin kahden luokkakaverini kanssa tsekkaan kuinka joka puolella oli aikaisemmin mainitsemiani tuikkuja ja kynttilöitä Neitsyt Marian kunniaksi. Varsinkin Vanhan Lyonin ikkunat olivat todella kauniit, tosi huippu paikallinen perinne! Vielä maanantai-iltanakin oli hyvin turisteja kaupungissa, mutta heti tiistaina homma oli onneksi jo rauhoittunut. Neljä päivää oli ihan hyvä kesto, ei alkanut liian koville ottamaan.

Oopperan seinä vuoti.

Tämä oli makia! Noita oli toinenkin kävelemässä ja kuvitelkaa vielä länsiafrikkalainen kora-harppu taustalle soimaan. En ollut ikinä aikaisemmin sellaisesta kuullutkaan.

Kaupungin valot, mutta tuona iltana olivat kynttilät pääosassa.

   Koulussa on taas koesuma joulun kunniaksi, itselläni ei kuitenkaan erityisesti stressi kerkeä iskeä kun monesti kuulen vasta samana päivänä että jostakin ylipäätään on koe. En vieläkään kauheasti ota selvää tästä systeemistä, on kokeita ja sitten on esitelmiä, kotitöitä, kommentointeja ja jotkin arvostellaan ja jotkin ei. Ja suurimmasta osasta ilmoitetaan vain sivulauseella. Mutta ihan hyvin menee, kyllä aina jotain pisteitä tulee. Riippuu vähän aineesta, esim. historia-geografiassa vaihdettiin nyt jälkimmäiseen ja heti paljon helpompaa. Ranskan urbanisoituminen on aiheena paljon helpompi kuin kyseisen maan poliittiset kiemurat toisen maailmansodan jälkeen.
   Ihan lempijuttu koulussa viimeisen puolentoista kuukauden aikana on ollut ne teatteritunnit kerran viikossa ranskantuntien paikalla joista kerroin silloin kuin ne alkoivat. Siirryttiin muutaman viikon jälkeen neutrimaskeista commedia dell'arteen ja sen puolimaskeihin. Tosi siistiä ja mielenkiintoista! Meidän ohjaaja oli ihan innoissaan mun suomitaustasta ja pyysi näyttelemään suomeksikin viimeisellä kerralla. No mikäs siinä, aika hauskaa oli selostaa suomea kun kukaan ei ymmärrä sanaakaan. Olen mää jotain sanoja luokkakavereille opettanut, esim. lohikäärme on herättänyt suurta ihastusta.
   Viikonloppu rullaili kivasti, oli jo aavistuksen verran joulutunnelmaa havaittavissa Croix Roussen kulmien joulutorilla nougatmyyjien ja joulukuusten keskellä paikallisen kuoron säestämänä. Käytiin testaamassa kissakahvila, muuten tosi hyvä mutta kissoja ei juuri näkynyt vaikka niitä olisi pitänyt useampi siellä olla. Rauhallisella sunnuntaikävelyllä Rue de la Républiquella näin sekä rullaluistelijan ottamassa kyytiä bussissa roikkumalla että poliisien ja palomiesten eristämässä useampaa rakennusta ja ajavan ihmisiä ulos. Luin lehdestä että jokin kaasuvuoto joka oli vaikuttanut metroliikenteeseenkin. Toimintaa siis on, heh.
   Maanantaina batucadan jälkeen kanssasoittajat vetäisivät eväskassit esille ja pistivät pöydän komeaksi. Pidettiin pikkujoulut, itselläni ei ollut ollut hajuakaan kyseisestä suunnitelmasta kun en ollut katsonut sähköpostiini. Alkanut jo näihin yllätyksiin tottumaan! Perjantaina äidinkielentunnilla evästetään kannibalismi-teeman tunnelmissa joka on nyt pinnalla Montaignen ja humanismin myötä. Saa nähdä mitä keksin. Eilen haettiin myös joulukuusi, tänä vuonna metsän sijaan kaupasta ja kannettiin katuja pitkin muiden kanssakulkijoiden väistellessä. Naurettiin ja todettiin, ettei enää voi paljon epäjouluisemmaksi mennä. Mutta kyllä tämä tästä lähtee!

Kaunis perjantaiaamu.

Yhtä juhlaa

Täälläkin on jo yllättävän pimeää, joinakin päivinä päiväsaikaankin. Ei kuitenkaan Suomeen verrattavaa tietenkään. Itse pidän pimeydestäkin, illalla kaupungin valaistukset ovat todella upeat ja pääsevät oikeuksiinsa. Lenkkeily Rhônen rannassa ei siis edelleenkään ole yhtään hassumpaa, vaikka yllättävästi ovat kanssajuoksijat reitiltä vähentyneet. On täälläkin siis aika kylmä, päivisin jotain 7 astetta mutta nollaan menee myöhemmin. Koko viikon kaduilla ja aukioilla oli valojenasentajia perjantain Fête des Lumièresin alkamista varten. Koulussa odotellaan jo joululomaa, enää kaksi viikkoa! Tuntuu että vastahan tuo oli syysloma, mutta kyllä kaksiviikkoinen joululoma ihan kelpaa!

   Perjantaina tosiaan alkoi tämä suuri tapahtuma täällä, heti kun koulusta kävelin kotiin huomasin erityisen paljon turistibusseja ja ulkomaalaisia. Koko kaupunkiin on siis ripoteltu valotaideteoksia ja tiettyjen suurien rakennuksien julkisivuilla tai aukioilla on säännöllisin väliajoin valospektaakkeleita. Ja tämä on siis maanantai-iltaan asti! Valot syttyvät kaikkialla noin kuudelta ja sammuvat keskiyön aikoihin. Kolmen illan aikana on tullut käveltyä tuntikaupalla ja kunnon väentungoksessa. Joka puolella on kojuja joista saa evästystä churroista lättyjen kautta kebabiin. Ja lähes jokaikisessä kulmassa myydään vin chaudia, kuumaa viini/mehu/mauste/hedelmäjuomaa. Maanantai on ns. "pääpäivä", 8.12. Lyonissa juhlitaan Valon Päivää Neitsyt Marian kunniaksi hänen pelastettua kaupunki rutolta. Tai näin olen asian käsittänyt. Mutta joka tapauksessa, maanantaina ikkunoihin laitetaan perinteen mukaisesti kaksi kynttilää.

   Ja totta kai muistin itsenäisyyspäivän lauantaina! Piti pikkusen soittaa Maamme-laulua, marsseja ja muita isänmaallisia. Sekä koulussa että kotona on tullut aika kiitettävästi valistettua ranskalaisia Suomesta ja sen historiasta.

  Vähän jotain otoksia kolmelta illalta, parhaat kuvat löytyvät tietysti ihan googlettamalla. Kaikki kuvat saa muuten suureksi klikkaamalla.

Suihkulähde oli päässyt lampunjalaksi.

Fourvière ja Palais de Justice joka toimi yhden sortin pelitauluna. Sillan toisessa päässä pelaaja sai paiskata kirvestä ja voimakkuuden mukaan tämä vaihtoi väriä ym.

Saint Jeanin seinässä ihan huikea spektaakkeli.

Rue de la République.

Parc de la Tête d'Orissa oli mm. lentäviä kaloja.

Kaupungintalo komeana, upein esitys olikin heijastettuna sen ja kulmittaisen Musée des Beaux-Arts'n seiniin.

Saapumisestani asti olen ihastellut kaupungintalon sisäpihaa, ja nyt se oli yleisölle avoinna! Myöskin siellä valoteos. Punaista valoa hohtaa Ooppera.

Lyonin Ooppera, yleensä sisätilan upeaa kattoa ei ulos näe.

Rue de la République kiinalaistunnelmissa.

Fourvièresta roikkuu diskopallo! Ja teksti "Merci Marie", "Kiitos Maria."

Rakennuksen kokoinen seinämaalaus, jossa Lyonin kuuluisuuksia Pikku Prinssistä Lumièren veljesten kautta Ampèriin.