2015/07/07

Kesäjuttuja

Hei hei! Kylläpä taas aikaa vierähti, ohhoh. Kuukausi viimeksi olen nähtävästi viimeksi kirjoitellut ja sen jälkeen on sattunut ja tapahtunut kaikennäköistä.
   Koulussa oli vuoden viimeinen viikko siinä kesäkuun alussa, kyllä sitäkin sitten lopulta ikävä tuli. Ranskan lukioon ei tule ikimaailmassa olemaan kaipuuta mutta nimenomaan koulukavereita ja tiettyjä opettajia jään kaipaamaan. Ja nimenomaan sitä kouluunmenorutiinia ja päivien rytmiä. Täällä ei mitään päätösjuhlia ole vaan sen sijasta joidenkin opettajien kanssa pidetään piknik viimeisellä tunnilla. Mullekin sitten pidettiin "läksiäiset" ja sain luokkakavereilta pienen itsetehdyn kirjasenkin muistoksi. Itse olin leiponut pullia koko porukalle.
   Meillä oli yksi viikonloppu viimeinen vaihtareiden aluetapaaminenkin, samassa suuressa maalaistalossa kuin syyskuussa vuoden alussa. Käytiin porukalla tekemässä taas accrobranchea ja sitten syötiin hyvin. Sunnuntaiksi oli pitänyt tehdä jokin ranskalainen jälkiruoka, itse olin tekaissut suklaavaahdon. Se oli takuuvarma, onnistuin.
   Sitten lomien alettua on tullut käytyä entistä tiuhempaan tahtiin Patricijan hostperheen uima-altaalla, täällä on kuumimmat kelit sitten vuoden 2003. Nyt jo aamulla +35 ja nousee neljäänkymppiin. Ei oikein tiedä missä sitä olisi, niin kuuma joka paikassa. Vierailtiin myös jotain paikkoja missä ei ollut tullut vielä käytyä, mm. miniatyyrimuseo jossa oli myös rekvisiittoja ja kalustoa lukemattomista elokuvista. Toisena päivänä jatkettiin teemaa ja käytiin elokuvan luojien, lyonilaisten Lumièren veljesten museossa.
Aito ja oikea Harry Potterin sauva.
Nämä pienoismallit oli upeita!
Lumièren veljesten aulassa.
Suomi edustaa.
Tuli myös piknikeiltyä tavalliseen tapaan kavereiden kanssa milloin missäkin joenrannassa ja näin vielä mun luokassa vuoden ollutta japanilaista vaihtariakin, Yuita joka on jo nyt palannut kotimaahansa. Tanssiryhmän vuoden viimeinen tunti oli toissaviikolla ja muutama viikko sitten oli esitys, on kyllä senkin kannalta huippu vuosi takana. Batucadassakin on jo treenit tehty, enää tänäiltana viimeinen ulkoilmaesiintyminen. Täällä on kesän aikana ihan kauheasti hyviä ulkoilmakonsertteja ympäri kaupunkia, toissaviikonloppuna tanssittiin perulaisen cumbian tahtiin ja lauantaina erään kaverin isä veti bändinsä kanssa ihan älyttömän setin yhdessä puistossa, auringon laskiessa. Pidettiin myös kavereiden kanssa toissaviikolla pienet läksiäiset Patricijalle, oli huippu ilta ja vielä ei haikeiltu. Ja toisena iltana ystäväperhe kutsui meidät syömään, varmistaen että nähdään vielä ennen omaa lähtöäni.
   Viime sunnuntaina koitti tosiaan lähtö Saksaan YES-leirille, mikä on tarkoitettu kaikille YFU:n eurooppalaisille vaihto-oppilaille jotka ovat menneet vaihtoon johonkin Euroopan sisällä. Tiedossa oli reilut 600 henkeä vapaaehtoiset mukaan lukien. Mentiin ensin Lyonista Pariisiin ja odoteltiin siellä kaikki ranskavaihtarit mukaan ennen kuin jatkettiin Saksaan. Ennen Berliiniä tuli sielläkin kerran vaihdettua junaa ja yritettyä nukkua yöjunassa. Berliinistä sitten vielä jatkettiin kaksi tuntia kunnes saavuttin valtavan järven rannalle suurelle leirikeskusalueelle. Vietettiin siellä sitten viisi päivää workshoppeja tehden ja vapaa-aikaa viettäen ihmisiä tavatessa. Leirin teema oli ihmisoikeudet digitaalisoituneessa maailmassa. Kyllä kuitenkin vaihtovuottakin vähän käsiteltiin. Oli ihanaa nähdä kaikkia ranskavaihtareita ja myöskin suomalaisia muista maista. Ja varsinkin ranskalaisten kanssa oli tosi hauskaa jutustella, puhumattakaan kaikista Suomessa vuoden viettäneistä. Ihan käsittämättömän hyvin olivat jotkut oppineet vaikean suomen kielen, uskokaa tai älkää mutta yhden tsekkiläisen pojan kanssa jutellessa en edes ensin tajunnut, että hän ei ole Suomesta! Niin hyvin oli hallussa Kuopion murre ja kaikki.
Ei hassumpi ryhmäkuva.
   Perjantaina oli sitten aikaisin aamulla leiriltä lähtö, bussi seurasi toistaan. Porukka alkoi palaamaan kotimaihinsa ja vaihtovuosi alkoi olemaan paketissa. Paljon tuli sanottua heippoja, hyvästejä ei. Siinä joukossa oli Patricijakin, joka on jo nyt palannut Riikaan. Ihan älytön ajatuskin, mutta tämän kanssa on jatkettava. Kauempanakin voisimme toisistamme asua. Itse tuli sitten otettua lentokone Ranskan suuntaan, lensin ensin Pariisiin ja otin sieltä junan Lyoniin. Vielä kutsui Ranska palaamaan vähäksi aikaa. Viikonloppuna yksi muista latvialaiskavereista Paula kävi pistäytymässä kaverinsa kanssa Ranskassa ja punkkasi yhden yön täällä. Tuli pelattua puistossa scrabblea vähän erikoisemmilla säännöillä ja nähtyä Florence & The Machine ilmaiseksi. Se oli ulkoilmakonsertti ikivanhalla amfiteatterilla (maksullinen ja loppuunmyyty) ja kauempaa korkealta näki aivan hyvin koko show'n.
   Tänä aamuna julkaistiin näiden ylppäreiden eli BAC:in tulokset, mikä tarkoittaa sitä että kukin lukio laittaa seinäänsä läpipäässeiden nimet ja arvosanan. Ei ole mitään ylioppilasseremonioita eikä muutakaan. Taas yksi juttu mitä en tässä koulusysteemissä ymmärrä. Oli aika hauskaa nähdä porukka kiljumassa nähtyään nimen papereissa, itselläkin kirjoittaneet kaverit pääsivät kaikki kunnialla läpi.
  Seuraavat viikot tulevat olemaan intensiivisiä, joten tämän blogin päätös taitaapi olla tässä. Kiitos kaikille mielenkiinnosta!
Pride saapui Lyoniinkin ja koko kaupunki ihan sekaisin!
Ikinä ei ole varmaan konserttia tullut nähtyä näin hyvissä maisemissa.
Ihan sattumalta otettu kuva bussin ikkunasta.
Tähän ei kyllästy.